Ilotulitteet räjähtelivät iloisesti öisellä taivaalla. Katselen niitä kanssasi. Ei, katselen sinua ja katsot takaisin hymyillen ihanaa hymyäsi.

”Minun on kylmä” sanot hennosti naurahtaen.

”Tule sitten lähemmäs” mikään ei saa hymyä pois huuliltani, kun kiedon käden ympärillesi.

Katselemme molemmat ilotulitteiden värikästä tanssia taivaalla kunnes rikot taas hiljaisuuden.

”Joku ulkopuolinen voisi luulla meitä rakastavaisiksi”

”Niin voisi, häiritseekö se sinua?”

”Ei” naurahdat ja jatka sitten ”Tämä paikka on hyvä rakkaudentunnustuksille, haluatko tunnustaa jotain?”

”Rakastan sinua”

”Se oli vain vitsi”

”Mutta minä olin tosissani” Hymysi muuttuu hämmennykseksi.